Tilastokeskus kertoi tammikuussa, että 2019 syntyi 45 597 lasta. Syntyvyystrendi kääntyi vuosikymmenen alussa. Vertailuna, vuonna 2010 syntyi 60 430. Suomesta on tulossa kovaa vauhtia harmaahapsisten seniorikansalaisten tyyssija.

Tässä tilanteessa pienenevät ikäluokat, osaajapula, aivovuoto ja kaksi- ja kolmekielisten työpaikkojen puute ovat vielä vuonna 2020 erillisiä keskusteluhaaroja ilman kohtalonyhteyttä toisiinsa.

Osaajapula!

Viimeisten vuosien aikana julkisessa keskustelussa on nostettu esille, että teknologia-aloilla kärsitään osaajapulasta. Ohjelmistoalan järjestöt ovat peräänkuuluttaneet jopa kymmenien tuhansien henkilöiden rekrytointitarvetta, vaikka saman tien! Kuukausia kestävien relokaatioiden työlupaprosesseja on penätty kiireesti nopeuttavaksi.

Suomalainen edustusto rakentaa linkkejä ja verkostoja ympäri maailmaa, jotta ihmisiä saadaan houkuteltua tehokkaammin Suomeen, erityisesti teknologia-alojen pariin. Suomalainen työelämä alkaa pian olemaan vastaavassa maineessa kuin peruskoulu. Työn ja vapaa-ajan tasapaino, lupa puhutella pomoa ja kannustavakin johtaminen ovat maailman mittakaavassa harvinaisuuksia, joista tohtii olla ylpeä. Verovaroin vahvasti tuettu ja laadukas varhaiskasvatus on piste iin päällä, minkä avulla moni uraa tekevä vanhempi pystyy yhdistämään työnteon perheeseen.

Leviävä työkieli englanti

Houkuttelu ja rekrytointi Suomeen tapahtuu tilanteessa, jossa arkitodellisuus osin laahaa mainesanojen perässä. Yksityinen sektori reagoi tosiasiassa pakon edessä, etupäässä työvoimapulasta kärsivillä aloilla. Palvelu tarjotaan Helsingin ravintoloissa usein englanniksi, rakennusalan työturvallisuuskurssit järjestetään monella kielellä ja ohjelmistokehityksessä englanninkielestä on tulossa vakio.

Ulkomailta Suomeen muuttaneet poikkeuksetta kehuvat suomalaisten vahvaa englannin kielen osaamista – miten helppoa on asioida Ärrällä, virastossa ja lounasravintolassa. Samaan aikaan teknologia-aloilla moneen konsultin tehtävään vaaditaan yhä suomen kieltä, sillä esimerkiksi julkinen sektori vaatii systemaattisesti sujuvaa suomea konsulteilta, vaikka vähempikin voisi riittää.

Valmistuva opiskelija yhä pulassa

Tästä kaikesta voi päätellä, että kaikin puolin sanat ja teot eivät vastaa toisiaan.  Otsikot kansainvälisten opiskelijoiden nopeasta työllistymisestä, kuten “Taas yksi kansainvälinen opiskelija lykkäsi valmistumistaan, kun firma buukkasi alan töihin”, puuttuvat.

Tilastot kertovat karua kieltä. Pimeään ja pitkään talveemmekin sitoutuneet vastavalmistuneet pettyvät liian usein. Vuosittain tuhansia korkeasti koulutettuja henkilöitä poistuu maastamme, koska eivät saaneet mahdollisuutta koulutusalansa töihin.

Mistä tässä kaikessa on kyse? Sitä tarkastelen tulevien kuukausien aikana blogisarjassa.

 

Saku Tihveräinen,

Executive Talent Agent / Part-time PhD Researcher