T-Media ja Monster tutkivat suomalaisten työnhakukokemuksia. Tulosten perusteella Hyvän rekrytoinnin muistilistalle on tarvetta.

Hyvän rekrytoinnin muistilistaan on koottu rekrytointiprosessin eri osa-alueita aina rekrytointisuunnitelman tekemisestä valinnan tekemiseen. Kun rekrytointi on ajankohtaista yrityksessä, muistilista kannattaa lukea läpi.

Yritysten kannattaa panostaa hyvään hakijakokemukseen, sillä jopa 3/4 työikäisistä kertoo työnhakukokemuksistaan eteenpäin. Puolet kommenteista on positiivisia ja ne kerrotaan useimmiten kasvotusten. Joka kymmenes kertoi kokemuksistaan sosiaalisessa mediassa, jossa eniten kokemuksiaan jakoivat 35–39-vuotiaat työnhakijat.

“Hakemus putoaa mustaan aukkoon.”

Hyvä työnhakijakokemus alkaa rekrytointiprosessin ensimmäisistä hetkistä ja jatkuu aina siihen saakka, kun uusi työntekijä aloittaa työssään.

Mistä sitten hyvä työnhakukokemus koostuu? Siitä, että työnhakijalle kerrotaan perustelut valitsematta jäämiselle ja että hän saa tietoa työhakuprosessin etenemisestä. Puolet työikäisistä suomalaisista haluaa kuulla perustelut, miksi ei tullut valituksi hakemaansa työpaikkaan. Jos työnantaja perustelisi valintansa, työntekijä saisi tietää, missä oli vika: oliko hakemus tai CV huono, eikö koulutus riittänyt? Näin työnhakijan työnhakuvalmiudet paranisivat ja seuraava työnhaku voisi jo päättyä onnellisesti.

”Oli tärkeää, että minulle kerrottiin, miksi minua ei valittu vaan valittiin toinen. Jäi hyvä fiilis esimiehestä ja yrityksestä.”

Jos työnhakija saisi tietää oikean syyn, miksi hän ei saanut työpaikkaa, myös virheelliset tulkinnat vähenisivät. Usein syyt jäävät arvailujen varaan, eikä työnhakija voi millään tietää, miksi häntä ei valittu tehtävään. Ja kun hän ei tiedä, hän keksii syitä, jotka voivat olla vääriä: ikä, työkokemuksen tai osaamisen puute. Ovatko nämä syyt oikeita vai vääriä? Emme saa koskaan tietää.

”Ei kuulu mitään ja puhelimessa asiaan vastataan töykeästi.”

Hyvän rekrytoinnin muistilistan kohdan 9 otsikko muistuttaa: ”Älä unohda rekrytointiviestintää.” Muistutus on paikallaan, sillä liki joka toinen työikäisistä haluaa, että heille ilmoitetaan, miten työnhakuprosessi etenee. Toiveet ja käytäntö eivät kuitenkaan kohtaa, sillä vain noin joka kymmenes työnhakijoista saa väliaikatietoa haun etenemisestä.

Hyvin hoidettu rekrytointiprosessi vaikuttaa positiivisesti työnantajamielikuvaan. Siksi siihen kannattaa panostaa.

Tämä artikkeli on tehty yhteistyössä Monsterin kanssa. Artikkelin lähteinä on käytetty T-Median rekrytointitutkimusta, Monsterin tutkimusta ja Hyvän rekrytoinnin muistilistaa.

Kirjoittaja: Kirsi Tervamäki, Henkilöstöpalveluyritysten Liitto