Perheystävällisyys on työpaikan kilpailuetu, joka näkyy erityisesti rekrytointitilanteessa. Työn ja perhe-elämän sujuva yhteensovittaminen luo positiivista työnantajamielikuvaa. Se on monilla aloilla ja etenkin työntekijän markkinoilla etu.

Perhe-elämä on monelle voimavara ja arjen kulmakivi. Uutta työpaikkaa etsiessä huippuosaajat ja lahjakkaat tekijät tietävät työn vaatimukset ja osaavat vaatia niitä itsekin. 2020-luvulla työ ja perhe-elämä voivat limittyä yhteen entistä tiiviimmin muun muassa etätyömahdollisuuksien kasvaessa.

Yksi hiljainen signaali työn ja muun elämän lähentymisestä voi olla myös nykyistä tulotasoa paremmin vastaavat vanhempainpäivärahat.

Uuden vuosikymmenen alussa vanhempainrahan perustana käytetään 12 edeltänyttä kalenterikuukautta. Vanhempainvapaalle jäävä työntekijä saa siis jatkossa päivärahaa, joka vastaa paremmin hänen nykyistä tulotasoaan. Ennen vanhempainpäiväraha laskettiin edellisen vuoden verotuksessa vahvistetun tulon mukaan. Tuoko määräytymisperusta muutoksia työsuhteisiin, jää nähtäväksi.

Perheystävällinen työpaikka ei kärsi turhista kuluista

Työterveyslaitos kertoi jo viime vuosikymmenellä, että perhe-elämä ei ole irrallaan oleva saareke työelämästä ja yhteiskunnasta. Valveutunut työnantaja tietää tämän.

Työnantaja hyötyy työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta itse. Etuja ovat lyhentyneet sairauspoissaolot sekä työtyytyväisyyden ja työhyvinvoinnin lisääntyminen. Nämä näkyvät organisaatiossa tehokkuutena ja tuloksellisuuden sekä kilpailukyvyn kasvuna, kertoo Väestöliitto. Jos työntekijällä on vakaasti toinen jalka kiinni perhe-elämässä ja toinen toimivassa työelämässä, hän ei vaihda työpaikkaa herkästi. Turhia kustannuksia ei kerry myöskään irtisanoutumisista.

Plussia tulee niin ikään lapsiarjessa opituista taidoista, joita työntekijä voi hyödyntää työssään. Näistä yksi on ajanhallinta.

Mitä työn tekemisen erilaisia vaihtoehtoja työnantaja voi tarjota?

Työnantaja voi panostaa pehmeisiin arvoihin tarjoamalla erilaisia käytäntöjä työn tekemiselle.

Väestöliiton vinkkien avulla työpaikka voi muovautua entistä perheystävällisemmäksi. Työnantaja voi esimerkiksi:

Teot voivat olla myös pieniä ja silti merkittäviä:

Joustavat työkäytänteet helpottavat monessa

Usein ajatellaan, että perhe-elämän yhteensovittaminen koskee vain vauva- ja pikkulapsiperheitä. Perheystävälliset päätökset koskettavat henkilöstöä työuran pituuteen ja työntekijän ikään katsomatta.

Väestöliitto muistuttaa, että perhettä ovat myös omat vanhemmat ja muu lähipiiri. Puolison, lapsen tai lähiomaisen sairastuminen, iäkkään läheisen hoitaminen ja läheisen kuolema ovat perhe-elämään vaikuttavia suuria ja surullisia elämänmuutoksia.

Myös lapsettomilla on tasapainoiluhaasteita arjessa. Murrosikäinen voi kaivata kotona erityistä tukea tai ikäihminen leikkauksen jälkeen kotona apua. Etätyö voi olla kullanarvoinen arjen helpottaja tällaisissa tapauksissa.

Isät eivät välty tasapainoiluhaasteilta. YLE:n teettämän kyselyn mukaan haasteita tulee iseille aivan kuten äideillekin. Muun muassa lapsen sairastuminen yhdistettynä samanaikaisiin tärkeisiin työtehtäviin aiheuttaa kuormitusta.

Kun työnantaja osaa vaalia inhimillisiä ja sosiaalisesti kestäviä työoloja, siitä kiittää myös yhteiskunta. Työn tekemisen elinkaari kasvaa ja työssä jaksaminen lisääntyy.

 

Lähteet:
Ekman Mirva & Merja Siirilä: Perheen ja työn yhdistäminen näyttäytyy kaaoksena – tutkija peräänkuuluttaa myös positiivisista asioista puhumista, YLE Uutiset 2019.
Kokko, Anna: Perheystävällinen työpaikka – loppuraportti, Väestöliitto 2013.
Toppinen-Tanner, Salla (toim.), Bergbom, Barbara, Friman, Riikka, Ropponen, Annina, Toivanen Minna, Uusitalo, Hanna, Wallin, Marjo, Vanhala, Anna: Opas työpaikoille työn ja muun elämän yhteensovittamiseksi, Työterveyslaitos 2016.

Teksti: Karolina Ajanki