Alma-talolla huhtikuussa järjestetyssä Breakfast with Monster -aamiaistilaisuudessa filosofi ja yritysvalmentaja Esa Saarinen herätteli meitä laaja-alaisempaan ajatteluun liittyen työntekijäkokemukseen sekä siihen, miten ihmisten todellinen potentiaali saadaan esiin. Tämä kaikki on pohjana sille, mitä me voimme viestiä meistä yrityksenä ja minkälainen työnantajamielikuva yrityksestämme rakentuu. Kun ihmisen sisäinen motivaatio kasvaa, paranevat myös osaaminen ja tuloskyky. Oikeassa ympäristössä ihmiset kykenevät kasvamaan yli kaiken sen mitä he koskaan uskoivat edes olevansa.

Inspiroivan puheenvuoronsa Saarinen rakensi kahden kantavan päälauseen ympärille:

  1. Parempi ajattelu synnyttää parempaa elämää
  2. Meissä on enemmän hyvää kuin päälle näkyy

Voimme tietoisesti kehittää ajatteluamme positiivisemmaksi

Esa Saarinen käyttää ilmaisuja ala- ja ylärekisteri puhuessaan negatiivisesta ja positiivisesta suhtautumisesta asioihin.

Ihmismieli tyypillisesti käsittelee asioita herkemmin kielteisyyden kautta. Tulee helposti mietittyä, miten asiat voisivat olla paremmin ja usein juututaan pintapuolisiin puutteisiin. Jätämme helposti huomaamatta asioiden kokonaiskuvan ja miten hyvin asiat loppujen lopuksi ovat.

Voisiko omaa ajattelutapaa kuitenkin muuttaa? Saarisen mukaan ajattelun ilmapiiriä ja sen sävyä voi suunnata ja tietoisesti kehittää positiivisemmaksi. Ylärekisterin ajattelua täytyy kuitenkin aktiivisesti ylläpitää, alarekisteri hoitaa kyllä itsensä.

Hyvien tekojen taustalla on aina valintapäätös

Saarisen mukaan ihmisellä on kyky synnyttää toiselle ihmiselle hyväksytyksi tulemisen tunne parissa sekunnissa. Emme kuitenkaan aina käytä tätä kykyä.

Esimerkiksi emme aina muista tervehtiä työkaveria tai keskitymme palaverissa liikaa omiin asioihimme olematta aidosti läsnä tilanteessa. Vaikka asiat ovat pieniä, ihmisten kokemukset eivät häviä. Vaikka toinen osapuoli ei edes konkreettisesti ajattelisi asiaa mielessään, silti negatiivinen kokemus syntyy ja sillä on vaikutusta koko työympäristöön.

Hyvät teot eivät tapahdu siis itsestään, vaan teemme joka kerta valinnan. Kun tietoisesti pyrimme tekemään toisille hyviä tekoja ja toimimaan positiivisen ajattelun kautta, lisäämme myönteisyyttä ympäristössämme.

Lisää inhimillisyyttä työelämään

Työelämässä asioita katsotaan usein hyvin tehtävä- ja tuloskeskeisesti. Näin tehdään, koska sitä pystytään mittaamaan. Ongelmia kuitenkin syntyy, jos tarkastelemme työtä vain erilaisten tehtävälistojen perusteella. Entä jos asioita katsottaisiinkin inhimillisestä näkökulmasta?

Esimerkiksi johtaja voi olla vaativa ja määrätietoinen, mutta samalla myös huolehtiva. Objektiiviset prosessit ja ihmisistä huolehtivuuden ulottuvuus voivat kulkea käsi kädessä työyhteisössä, jos niin valitsemme – ja miksi emme valitsisi, sillä se on kaikkien etu.

Saarinen painottaa avoimen kommunikaation tärkeyttä niin työelämässä kuin ihmisten kohtaamisessa yleensä. Työelämässä ihmisillä on usein tapana pitää tunteitaan piilossa, sillä olemme tottuneet sellaiseen yhteiskuntaan, jossa ihmisten kokemia tunteita ei oteta kovin vakavasti. Ratkaisuna tähän on kommunikaatio – kerrotaan avoimesti, jos jokin asia tuntuu pahalta tai hyvältä.

Pienillä teoilla, aidolla kiinnostuksella ja henkisellä läsnäololla, voimme tehdä sekä omasta että työkaveriemme työpäiväkokemuksesta paremman.

 

Krista Vuori
Monster.fi