Nykypäivän työelämässä ja muuttuvassa toimintaympäristössä yrityksille nousee kehitystarpeita joka suunnalta. Jatkuvan uudistumisen johtaminen vaatii silloin selkeyttä, johdonmukaisuutta ja alituista kyseenalaistamista. Näin kiteytti Kalle Lappalainen, MPS-Yhtiöihin kuuluvan MPS Prewise Oy:n toimitusjohtaja, jonka mielenkiintoinen puheenvuoro kuultiin Monsterin aamiaistilaisuudessa.

Muutosjohtaminen – onko sitä enää?

Perinteisesti on ajateltu, että muutos on jokin ohimenevä vaihe, jonka jälkeen tila palautuu taas normaaliksi. On puhuttu erilaisista yrityksen muutosprojekteista ja muutosvaiheista, joista yli pääsemiseen on haettu erikseen muutosjohtajaa.

Lappalaisen mukaan nykyajan ympäristössä muutosta tulee pitää ennemminkin jatkuvana olotilana. Uudistuminen on jatkuvaa. Enää ei siis varsinaisesti ole tarvetta puhua erikseen muutosjohtamisesta, sillä termi on sulautunut johtamiskäsitteen alle. Muutoksen johtaminen on taito, joka kaikilla johtajilla tulisi olla.

Resilientit ihmiset kääntävät muutokset vahvuudeksi

Muutokseen liittyy keskeisesti resilienssi. Termi tarkoittaa kykyä suhtautua positiivisesti muutoksiin ja ylläpitää korkeaa suorituskykyä. Resilientit henkilöt selviävät yllättävistäkin muutoksista ja saavat niistä jopa energiaa.

Koko organisaation sopeuttaminen muutokseen vaatii systemaattisuutta. Omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamisen lisäksi pitää tiedostaa, että muut ihmiset voivat reagoida muutokseen eri tavoin. Kaikkien huomioiminen ja erilaisten reagointitapojen tunnistaminen johtaa kohti tasapainoa sekä hyödyttää koko organisaatiota sopeutumaan muuttuvassa ympäristössä ja tuottamaan tulosta.

Aikaansaamisen kokemus vaikuttaa merkittävästi myös työhyvinvointiin

Aikaansaaminen on kykyä valita ja viedä systemaattisesti asioita loppuun. Työyhteisön sisäinen kommunikointi varmistaa, että organisaatio toimii älykkäästi yhdessä ja yrityksen toiminta on kaikilla alueilla yhtenäistä.

Jatkuvan muutoksen keskellä toimimisessa on tärkeää saada koko työyhteisölle kokemus siitä, että asioita saadaan oikeasti aikaan. Jos työntekijöistä tuntuu siltä, että uusia projekteja jatkuvasti aloitetaan, mutta mitään ei viedä loppuun asti, syntyy turhautumista.

Kun tunne aikaansaamisesta koskettaa kaikkia työntekijöitä, se edistää työhyvinvointia ja työyhteisön yhteenkuuluvuutta. Aikaansaaminen vaikuttaa siis positiivisesti sekä työpaikan sisällä (työntekijäkokemus) että ulkopuolella (asiakaskokemus).

Uuden lisäämiseen tervettä kriittisyyttä

Muutostilanteessa tulee usein korvattua vanhoja systeemejä uusilla ratkaisuilla tarkastelematta, hyödynnetäänkö olemassa olevia resursseja tarpeeksi.

Ennen uusien ratkaisujen lisäämistä tulisi selvittää, voisiko nykyisiä resursseja jotenkin hyödyntää tehokkaammin.

Olisikin parempi valita ne resurssit, esimerkiksi kaikkien yhteiset ohjelmat, joihin panostetaan kunnolla ja poistaa käytöstä toimimattomat. Vähemmän on tässäkin tapauksessa enemmän.

Jatkuvan uuden aloittamisen sijaan tärkeämpää on kyky tunnistaa olennainen ja viedä valitut asiat maaliin.