Monster-aamu: Erottaudu eduksesi tunteita johtamalla

Vuoden viimeiseen Monster-aamuun lähdettiin jännittyneen odottavissa tunnelmissa. Tällä kertaa ei kuultu numeroita tai kovia faktoja rekrytoinnista, vaan otettiin tuntumaa tunteisiin ja niiden merkitykseen organisaation menestyksessä ja työntekijöiden hyvinvoinnissa.

Tunti hujahti siivillä kuunnellessa muun muassa Emotion Tracker-sovelluksen kehittäneen ja Tunnekuvakirjan kirjoittaneen Camilla Tuomisen iloa pursuilevaa esitystä siitä, miten tunteet ja niiden hyväksyminen voivat muuttaa kaiken – niin työ- kuin yksityiselämässäkin.

Camillan oma tarina alkaa muutaman vuoden takaa. Hän oli vauhdikkaassa urakiidossa, mutta jokin siinä ei kaikista vakuutteluista huolimatta tuntunut oikealta.

– Mulla oli niin sanottu täydellinen asetelma. Keilaniemessä konttori ja kerran tunnissa palaveri, mutta huomasin, että mun pitää vain juosta ja juosta. Jossakin sivummalla ääni yritti sanoa, ettei tämä ole mun juttu, mutta yritin pitkään vaientaa sen, Camilla kertoo.

Vuonna 2012 Camilla ryhtyi pitkän jahkailun jälkeen yrittäjäksi ja sen jälkeen palaset ovat loksahdelleet paikoilleen kuin itsestään.

– Aikaisemmin en halunnut kiivetä vuorelle ja silti kiipesin, eikä se johtanut kuin umpikujaan. Vuorenhuipulle pitää myös haluta, ja sisäinen draivi hoitaa loput, Camilla hymyilee.

Onko teidän organisaatiossanne virtahepo josta kukaan ei uskalla puhua?

Camillan puheenvuoron yksi keskeisimpiä ajatuksia oli tunteiden rohkea esille ottaminen.

– Meillä menee hirveästi energiaa siihen, että meillä on jotain hähmäistä pahaa oloa, ja siitä ei saada kiinni. Kun voimme nimetä tunteen, kyseinen aivoalue rauhoittuu. Sanoittaminen ja ääneen sanominen vie tunteelta paineen pois. Siksi tunteista pitäisi aina voida puhua ääneen.

Ajattelemme usein, ettemme voi näyttää tunteitamme työpaikalla. Camillan mukaan tällaisesta ajattelusta pitäisi pyrkiä kaikin voimin ulos.

– Ei kannata esittää kaiken olevan kunnossa silloin jos niin ei ole. Muut huomaavat joka tapauksessa sanattomasta viestinnästäsi, että jotakin on meneillään. Tunteet ovat oikein suhteutettuna liittolaisiasi myös työpaikalla – niitä ei tarvitse kieltää, mutta ei niissä myöskään pidä velloa, Camilla muistuttaa.

Organisaation tunneilmapiiri vaikuttaa kaikkeen tekemiseemme ja käyttäytymiseemme työpaikalla.

– Kehomme suojelee meitä susille heittämiseltä. Jos organisaatiossa kannustetaan esimerkiksi innovoimaan ja olemaan rohkea, mutta tunneilmapiiri ei tätä tue, emme silloin toimi organisaation toivomalla tavalla.

Tunneilmapiiri näkyy myös ulospäin.

– Esimerkiksi uutta työntekijää etsittäessä myös työnhakija miettii, minkälainen fiilis hänelle organisaatiosta tulee. Erityisesti valintatilanteessa tunteet usein tekevät lopullisen valinnan. Jos rekrytointitilanteessa haluaa vakuuttaa mielenkiintoisen työnhakijan, on aitous se juttu – feikkaus näkyy läpi, sanoo Camilla.

Niin kauan kuin ihmiset työpaikalla puhuvat ja kertovat ajatuksistaan, vaikka purnatenkin, ei peliä ole vielä menetetty. Sitten kun he hiljenevät, he eivät enää välitä.

Tunteiden kanssa on hyvä oppia elämään sovussa

Tiesitkö, että kasvoissa on 80 lihasta, jotka on tarkoitettu tunteiden ilmaisuun? Pään asennot, huokaisut, liikkeet – kaikki vaikuttavat yhdessä siihen mielikuvaan, mikä toiselle meistä kohtaamisessa jää. Siksi on tärkeää, että vaikeatkin tunteet ja asiat uskaltaa nostaa esille.

– Jos ihmiset ovat suut supussa, ei ulkopuolelta voi selvittää mitä he haluavat. Ympäristön pitää olla valmis ottamaan vastaan nämä toiveet ja mahdollistaa niiden kertominen. Pitää myös uskaltaa kysyä toiselta siitä, mitä hänestä jo vaistoamme, Camilla rohkaisee.

Meistä jokainen on varmasti kohdannut tilanteita, joissa jokin sisäinen ”ääni” kertoo meille jotakin. Tätä ääntä ei Camillan mukaan kannata piilottaa.

– Kuuntele sisintäsi rohkeasti ja kysy itseltäsi, minkälaisia ajatuksia tunteesi sinussa herättävät? Kun tunnistat ja myönnät tunteesi ympäristöllesi, voit myös estää tilanteita eskaloitumasta. Omat rajansa tunteva ihminen osaa pysytellä tyynenä hankalissakin tilanteissa, Camilla muistuttaa.

Tunteiden ääneen sanominen auttaa meitä myös kohti tavoitteitamme.

– Kun ihminen voi rehellisesti sanoa mistä saa kicksit, hän myös saa enemmän kirkkautta siihen, mitä hänen tulee valita esimerkiksi omalla työurallaan. Työntekijän tuleekin voida ja osata kommunikoida mihin hän haluaa mennä, ja myös tuntea edistyvänsä näissä tavoitteissaan.

Tunteiden hyväksyminen ja ääneen sanominen on aina helpotus

Jos edellä kuvattujen esimerkkien jälkeen vielä miettii onko tunteista puhuminen sittenkään hyvä ajatus, voi kuvitella mielessään seuraavan tilanteen.

Tulet aamulla töihin ja työkaverisi käyttäytyy töykeästi. Häntä tuntuu kiukuttavan ja ärsyttävän kaikki, tavarat iskeytyvät työpöydälle tavanomaista äänekkäämmin ja työnteko ei tunnu kiinnostavan. Mitä hänestä ajattelet? Ärsyynnytkö itse ja annat työkaverin jatkaa kiukutteluaan, vai kysytkö häneltä onko jokin hätänä?

– Negatiivisen käytöksen alla on aina negatiivisia tunteita. Esimerkiksi suru näkyy ulospäin usein vihaisuutena. Jos surun saa päästään ulos, saattaa mennä vain muutamia minuutteja ja henkilö on loppupäivän rauhallisemmin. Positiiviset tunteet jäävätkin usein negatiivisten alle, Camilla harmittelee.

Jos vaikeissa tilanteissa vaikenemme, emme koskaan saa tietää olisimmeko voineet auttaa, tai olisinko itse voinut saada apua.

– Sen sijaan että teeskentelet, myönnä rehellisesti jos jokin asia ei ole vahvinta osaamistasi. Vain ihminen joka on vahva, voi sanoa ettei tiedä tai osaa. Organisaatioiden tulisi kannustaa enemmän myös puutteiden myöntämiseen, Camilla pohtii.

Toisten auttaminen myös lieventää stressiä.

– Kun kaksi ihmistä auttaa toisiaan, syntyy oksitosiinia joka korjaa stressiä. Kun joku kolmas vielä näkee tämän, myös hänelle syntyy sitä. Miltä yhteiskuntamme näyttäisikään, jos kaikki huolehtisivat siitä, että hyvä laitetaan eteenpäin, Camilla kysyy.

Kohti avoimempaa tunneilmapiiriä voi työpaikalla lähteä aloittamalla omasta itsestään.

– Me saatamme itse olla se organisaation mätä omena. Oma kivi on ensin otettava pois kengästä ja uskallettava katsoa itseään peiliin. Se on kaiken perusta.

Teemasta laajemmin kiinnostuneille Camilla laati kattavan listan tutustumisen arvoisista henkilöistä.

Teemasta laajemmin kiinnostuneille Camilla laati kattavan listan tutustumisen arvoisista henkilöistä.

 

Mirva Puranen
Manager, Job Seeker Services